perjantai 5. helmikuuta 2016

Busissa


 Linja-auto asemalta nousin bussiin numero 4. Edellä kulki muita ihmisiä osa vanhempia osa nuorempia. Kun tuli oma vuoroni nousin autoon ja maksoin matkani.  Siirtyessäni penkkirivistön kohdalle, lähes etupenkissä istui nuori tyttö pelaten jotain peliä kännykällään. Ei varmaan huomannut bussin tulevan lähes täyteen, koska piti edelleen laukkuaan viereisellä tyhjällä paikalla. Seisoin penkin kohdalla, eikä tyttö tehnyt elettäkään laukun poistamiseksi. Otin laukun penkiltä ja pistin sen penkin edessä olevaan säilytyspaikkaan ja istuin alas. Mitään kommenttia ei kuulunut, ei pahoittelua vaivasta tai mitään muutakaan, vain kovaääninen kännykkäpeli jatkui.

Vasta Hervannassa, kun tytön oli aika jäädä kyydistä. Hän otti laukkunsa ja lähtiessä sanoin minulle "Seuraavalla kerralla, voit sitten pyytää minua ottamaan laukkuni syliin" ja poistui paikalta ennen kuin hämmästykseltä ehdin sanomaan mitään.


Selvä, seuraavalla kerralla "pyydän" häntä ottamaan laukun syliinsä. No, pakkohan se on koska oletusarvoisesti se laukku on siinä penkillä jälleen. Oppikohan meistä kumpikaan tästä mitään.